keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Viritelmiä pihalla

Lumimarjan marjat ovat myrkyllisiä,ei hyvä yhdistelmä pikkulapsitaloudessa. Vaari vissiin pisti oksat poikki ja pisti vanhaan ämpäriin kaivon taakse koristeeksi. Alla on kuva meidän kaivon kannesta. Vanha kansi oli täysin puhkilaho, ja valtava ihme ettei kukaan ihan vieressä kulkevalla kävelytiellä koikkelehtiva koululainen ole siihen talon autioaikoina tipahtanut. Isäntä sitten hienon uuden kyhäsi, ja varsinainen helmi on tuo kahva: vanha katkenneen lapion varsi :)



Pulunpeijjoonit käyvät meidän lintulaudalla. Tai siis maassa etsimässä muiden jämiä. Pahinta on,että lehahtavat naapurin katolle parvena ja paskovat vihreän katon harmaaksi. Mietimme sitten kuinka saisimme linnut siirrettyä talon toiselle puolelle. Ongelmana on vaan, että naapurin puolella on se ihana havupuu, jossa lintulaudat roikkuvat ja linnut viihtyvät. Yksi vanha osin rikkimennyt lintulauta korjattiin, iskettiin maahan jonkin pihasta kaadetun pikkupuun runko ja siihen sitten lauta narulla kiinni. Ai ai tätä meidän esteettistä elämää. No, toimiva on. Tosin tällä laudalla vierailevia on hankalampi tarkkailla, toinen on keittiön ikkunan alla. Ai sitä ihanaa kuhinaa pakkasaamuina! Harmillisia vaan nuo pulut, kun ei niistä näytä eroon pääsevän. Täytyy pesettää naapurin katto ja pistää sinne piikkilanka.













Pari pipoa

Vihreä pipo Seiskaveikasta, Marttavihreästä käykin paremmin Nuppusen kun äidin päähän. Malli omasta päästä. Alla lehtevä-pipo, tehty vanhasta Novitan langasta, samasta, josta kuningataräidin huivi,malli oma. Kuten huomataan, keltainen pipo on niin ohut että alla on meandin pipo :) Täytyy tehdä vuori. Nämä molemmat on jo viime talvena tehty, nyt enemmän käytetty.
Ihana pipoaika!


























perjantai 11. marraskuuta 2011

melekoisen riittoisa kerä

Tuommoinen lankakerä, mukavat värit, puikotkin juuri passelisti 3,5. Ensin neuloin pienelle tytöntylleröiselle tumput ja sukat kokoa vastaihanjustiinsyntynyt. Sitten lapaset omille tytöille, ja jäi vielä ylikin.