Prinsessapottuja kasvattaa meidän isäntä :) Punaisten lajike on muistaakseni Asterix ja tavallisten Ariel. Keittäessä tuo väri haalistuu valitettavasti aika lailla. Maukkaita ovat molemmat ja kaikki tulee syötyä sitä mukaa kun maasta kaivetaan. Täytyy kertoa perunaämpärin tarina. Se on hirveän ruma, osin valkoinen ruosteinen muodoton mötikkä, vaikeasti ämpäriksi tunnistettava. Isäntä löysi sen järvestä ja puhdisti. Haluaisin kauniin emaliämpärin jossa lukisi erimaankielellä Pottuja. Mutta nykyinen on hyvin sympaattinen, ja edustaa tietysti kierrätysajattelua huipussaan.
Alla olevallla lautasella on maissia ja voita lukuunottamatta varsinaista lähisapuskaa: potut ja salaatti omasta pihasta ja isännän erinomaisesti valmistama kuha edellisenä iltana pyydettynä verkolla lähijärvestä. Kuhaan ei kyllästy ikinä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti