Satoa sekalaista

Kaikenlaista on kesän ja syksyn aikana tullut siirrettyä ulkotiloista keittiön kautta perheenjäsenten massuun. Ollaan ihan uudella tavalla innostuttu metsässä koluamisesta, kun tyttäret kulkevat kätevästi pyörän kyydissä. Oikeastaan joka vapaapäivä on viime aikoina haettu sieniä tai marjoja. Ja viimeksi eilen isäntä tuli kotiin kolmen komean kuhan kanssa. Tälläinen elämä käsitöillä höystettynä on juuri sitä ihteään eli parasta. Yllä yhden retken oheistuotteena syntynyt elämäni ensimmäinen kranssi.

Alla on meidän mahtava lihamylly, joka tuossa juuri pukkaa aineksia haukipihveihin. Neiti Helmiina tekee taustalla perunapainantaa, tateillakin painaminen onnistui hyvin.

OI IHANA SYKSY!!!

Alkukesän raparperihatut :)

Ohhoh, ei tulleet ihan järjestyksessä nämä kuvat. No, yllä tattia sekä vaaleahkoa orakasta menossa säilöntään. Alla pihan pienessä lautalaatikossa kasvaneita porkkanoita sekä herneitä. Myöhemmin tuli vähän muhkeampiakin porkkiksia.

Alla Nuppunen ja melkein hänen kokoisensa kesäkurpitsa, jonka viljeli eräs ihana täti ja lahjoitti meidän kasvispitoista ruokaa syövälle perheellemme (lehtikaalin, tomaatin, varsisellerin yms ohessa), kun tiesi meidän lähiruokaa arvostavan :) Kesäkurpitsalla oli pituutta 60 cm ja se oli erittäin maukas,ei puiseva lainkaan.

Tämmöinenkin, harjus, nousi järvestä viime viikolla.

Herkkuja ;)

Ruoka voi olla uskonnollinen kokemus, ainakin melkein. Ainakin se voi liikuttaa jotain ihmisen sisällä voimallisesti. Ja sellaisen tempun teki minulle sushi :) Kun ensimmäisen kerran sitä söin Lontoossa isännän kera (ja hänen kaverinsa, joka luuli minua hyvin hiljaiseksi, olin vaan täysin kaiken japanilaisen ravintolan tarjoamassa huumassa). Ja tekee melkein joka kerta. Väänsin rullia tänään (tämä on hiukan huijausta, koska kuva on edellisestä kerrasta), ja se on kyllä kaiken vaivan ja väännön arvoista!!!
Olennainen ainesosa on tietysti wasabi, joka saa välillä ihanasti nenän auki ja silmät vuotamaan. Ai ihanuutta.
Alla lasten näkemyksiä muffinseista. Viis siitä mitä sisällä on, kunhan on koristetta

Arvatkaas mitä meillä syödään huomenna :)

:) :) Tästä minä niin tykkään <3

Isäntä ja Appiukko kävivät kalassa. Tässä on meille jäänyt osa saaliista: puolet ahvenista, yksi kuha ja made lähtivät Anopin käsittelyyn. Ihan mukavankokoisia otuksia, isoin ahven oli hiukan yli 30 cm ja kuha 45 m pitkä. Isäntä on perkuuhommissa ja koko talossa on TUOREEN kalan haju. Se on lähes tuoksu. Huomenna meillä syödään paistettua kuhaa ja ahventa, jonka laittaa itseoikeutetusti Isäntä. Siitä tykkäävät myös lapset.

Piparkakkukirkko

Tässä se lupaamani kuva kaveriltani tilaamastani piparikirkosta. Päivänvalossa tämä makea pyhäkkö ei pääse oikeuksiinsa, mutta hiukan kuitenkin näkyy ledin kajastus tikkari-ikkunoista :) Nyt kirkko on paremmissa suissa ja vatsoissa, ja voin sanoa että parempaa piparia en ole ehkä syönyt. Tämä taitava kaverini tekee muuten myös mahtavia kakkuja ja parhaat voisilmäpullat.