Muutaman päivän hiljaiseloni johtui hiihtolomareissusta Hämeenlinnaan. Ja löytyi äidin kätköistä pari talletettua aarretta: olen neulonut äidille tämän paidan 13-vuotiaana! Hän käytti sitä aikoinaan tosi paljon, ja lanka ei ole ollut kovin laadukasta (hiukan kiiltävää, jotain akryyliä osittain ehkä), joten pinta alkaa olla huonossa kunnossa. Ihmeen sopiva se on, ollakseen elämäni toinen villapaita. Värit sopivat äidille edellen mainiosti. Hän sanoikin että voisin tehdä samanlaisen paremmasta langasta. No. Täytyy tehdä pyöreäksi synttärilahjaksi parin vuoden päästä jotain, ehkä jo jotain hiukan haastavampaa kuin tämä. Olin kyllä itsekin yllättynyt kuinka siistiä jälki oli ja nurja puolikin ihan hyvä.
Tämä on sitten jo aika hurja, nykyiset muodikkaat lepakkohihat kalpenee :) Tämän olen tehnyt muutamaa vuotta myöhemmin, veikkaisin jotain ihan 90-luvun alkuvuosia. Malli on muistaakseni jostain sen ajan Käsityökerho-lehdestä, mutta mahtoikohan olla oikeasti noin järkyttävät mittasuhteet? Oikein meikäläisen vartaloa hivelevä lyhyt ja leveä malli. Ja katsokaa nyt alakuvan uskomattomia hihojakin :) Kaula-aukkoon olen joutunut laittamaan kuminauhan, muuten luomus olisi muuttunut ulokkeelliseksi hameeksi. Kuvio on sinänsä ihan hieno, ja muistan kyllä kuinka tarkkaan ohjetta piti seurata. Takana on aikamoiset roikkuvat langat, tekniikassa hiomista siis. No, on se hiukan hioutunut onneksi. Mutta jostain on aloitettu, ei hullumpaa ollenkaan!
Muutaman päivän hiljaiseloni johtui hiihtolomareissusta Hämeenlinnaan. Ja löytyi äidin kätköistä pari talletettua aarretta: olen neulonut äidille tämän paidan 13-vuotiaana! Hän käytti sitä aikoinaan tosi paljon, ja lanka ei ole ollut kovin laadukasta (hiukan kiiltävää, jotain akryyliä osittain ehkä), joten pinta alkaa olla huonossa kunnossa. Ihmeen sopiva se on, ollakseen elämäni toinen villapaita. Värit sopivat äidille edellen mainiosti. Hän sanoikin että voisin tehdä samanlaisen paremmasta langasta. No. Täytyy tehdä pyöreäksi synttärilahjaksi parin vuoden päästä jotain, ehkä jo jotain hiukan haastavampaa kuin tämä. Olin kyllä itsekin yllättynyt kuinka siistiä jälki oli ja nurja puolikin ihan hyvä.
Tämä on sitten jo aika hurja, nykyiset muodikkaat lepakkohihat kalpenee :) Tämän olen tehnyt muutamaa vuotta myöhemmin, veikkaisin jotain ihan 90-luvun alkuvuosia. Malli on muistaakseni jostain sen ajan Käsityökerho-lehdestä, mutta mahtoikohan olla oikeasti noin järkyttävät mittasuhteet? Oikein meikäläisen vartaloa hivelevä lyhyt ja leveä malli. Ja katsokaa nyt alakuvan uskomattomia hihojakin :) Kaula-aukkoon olen joutunut laittamaan kuminauhan, muuten luomus olisi muuttunut ulokkeelliseksi hameeksi. Kuvio on sinänsä ihan hieno, ja muistan kyllä kuinka tarkkaan ohjetta piti seurata. Takana on aikamoiset roikkuvat langat, tekniikassa hiomista siis. No, on se hiukan hioutunut onneksi. Mutta jostain on aloitettu, ei hullumpaa ollenkaan!
Todellisia taidonnäytteitä! Sinulla on ollut pitkäjännitteisyyttä, sitä on tarvittu paljon!
VastaaPoistaHassua on se, että tämä on ainoa asia jossa minulla on teininä sitä pitkäjännitteisyyttä ollut :) Jos vanhemmilta kysyisi niin se ei ole minun vahvuuteni. Mutta jostain syystä halusin oppia!
VastaaPoista