Lähiruokaa

Prinsessapottuja kasvattaa meidän isäntä :) Punaisten lajike on muistaakseni Asterix ja tavallisten Ariel. Keittäessä tuo väri haalistuu valitettavasti aika lailla. Maukkaita ovat molemmat ja kaikki tulee syötyä sitä mukaa kun maasta kaivetaan. Täytyy kertoa perunaämpärin tarina. Se on hirveän ruma, osin valkoinen ruosteinen muodoton mötikkä, vaikeasti ämpäriksi tunnistettava. Isäntä löysi sen järvestä ja puhdisti. Haluaisin kauniin emaliämpärin jossa lukisi erimaankielellä Pottuja. Mutta nykyinen on hyvin sympaattinen, ja edustaa tietysti kierrätysajattelua huipussaan.

Alla olevallla lautasella on maissia ja voita lukuunottamatta varsinaista lähisapuskaa: potut ja salaatti omasta pihasta ja isännän erinomaisesti valmistama kuha edellisenä iltana pyydettynä verkolla lähijärvestä. Kuhaan ei kyllästy ikinä!

Mambojambo-pipo

Hirveä kaappiensiivousrumba. Kesällä alkaa roina ahdistaa. Lisäksi pitää saada semmoinen sivustavedettävä puusohva tyhjennettyä, koska se on ostettu nukkumista varten. Ja kas, sen sisällä on lankoja.
Kävin siis lankavarastot läpi. Löysin yllätyksiä ja unohdettuja asioita. Ensin tuli vastaan ryppyinen ohjelappunen, sitten kaksi kerää vihreää Mamboa, jonka olen ostanut oletettavasti juuri tätä hommaa varten. Aika kiva muutaman tunnin juttu. Tosin en tiennyt miten kohopylväs tehdään, ohje löytyi täältä.
Varsinainen ohjehan on varmastikin aika suosittu, jo vuodelta 2008 Novitan mallistosta. Ohje itse lippikseen sijaitsee täällä.
Olen aina myöhäss näiden juttujeni suhteen, varmaan kulunut ja kuopattu juttu, mutta tulipahan tehtyä ja eiköhän myös käytettyä. Koskapa Mambo ei kutittele kummemmin.
Pari muutosta tein ohjeeseen: Tein kokonaan koukulla numero 8, aloitussilmukoita kahdeksan enemmän kuin ohjeessa. Toistin samanmoisia kerroksia yhdeksän kertaa kahdeksan sijaan. Virkkasin lipan reunaan kerroksen piilosilmukoita, koska päädyin nurjalle puolelle aloitettuani lipan väärin, ja halusin "ketjun" näkyviin. Lisäksi lähdin vielä lipasta kiertämään hatun alareunaa kiinteillä silmukoilla kahden kerroksen verran. Reuna kaipasi mielestäni hiukan jämäkkyyttä lisää.

Mambo-poncho, kahden päivän juttu

Oi oi. Ostin kirpputorilta (tosin en ihan vieraalta kauppiaalta ja on lankaraha vieläkin tuossa pöydällä odottamassa, voi minua!!) kassillisen lankoja. Ihan ensimmäisenä oli tartuttava tähän jo aikaa sitten sukupuuttoon kuolleeseen Novitan Mamboon. Sitä oli kolme kerää. Kovasti pähkysin mielessäni asiaa, könysin kaikenmaailman blogit ja Ravelryn Mambo-gallerian. Aloitin myös useamman kerran. Suurena inspiraation lähteenä toimi Tikrun Vihervaara, se upea palmikko selässä. Minä en vielä muutama vuosi sitten osannut netistä ohjeita etsiskellä, ja siksi Vihervaara jäi tekemättä. Mutta tässä iso palmikko on pääosassa ja sitten sommittelin mukaan pienempiä. Jossain näin myöskin Novitan talvi 2008 Palmikkokeepin mallin, ja siitä tuli idea laittaa toiseen reunaan palmikko. Sitä täytyisi ehkä jotenkin vielä pingottaa, jotta aukeaisi kunnolla.

Tässä alla on koko homman hauska juju, elikä nappirenksut onkin tehty suoraan palmikosta. En ole vastaavaa ennen kokeillut enkä mielestäni nähnytkään. Mietin vaan että kun lanka ei riitä isompaan, niin miksei :) Ja onnistuihan se. Isompi on tehty niin että jatkoin ensin neljällä silmukalla tuon kierron ja sitten jätin kaksi silmukkaa odottamaan ja kahdella neuloin lenkin. Lopuksi neuloin neljä silmukkaa yhteen ja siistin jälkeni nurjalla puolella :) Pikkulenkin tein neulalla kun sopivaa virkkuukoukkua en löytänyt. Ihmeellistä kyllä, palmikot asettuivat aika lailla sopivasti toisessa reunassa lopetuskohdassa. Moukan tuuria.

Napeiksi käytin Salaiselta Neuleystävältäni saamani ison kookosnapin ja yhden muistaakseni Tallinnasta ostamani. Valitettavasti en saanut kuvaa tästä päällä, talossa ei ole ketään kaksivuotiasta isompaa enkä uskalla hänelle antaa kameraa käteen. Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. Lankaa jäi ehkä 30 cm :)

Kesäpöksyjä

Ompelin tytöille muutamat kesähousut. Tässä niistä parit eli jokuset. Ohut puuvillakangas on aika mukava, suojaa auringoltakin, meillä kuljetaan helteelläkin pitkähihaisissa ja -lahkeisissa. Sekä noissa mainioissa hatuissa jotka ovat henkkamaukan tuotantoa.

Retroa pyykkinarun täydeltä

Kyllä kävi säkä, sain erään rouvan jäämistöistä valikoida kankaita. Ja taas pitäisi kaivaa aikaa ja kaappitilaa jostain! Jospa saisin aikaiseksi viimeinkin sen "Haepois"-tyyppisen pihakirppiksen. Helmi on tuo yläkuvassa oikealla näkyvä pienen tytön froteekankaasta ommeltu liivimekko. Se pääsee muuten käyttöön eräälle nuppuselle, jos suinkin vielä mahtuu.

Huivi :)

Helpotuksen huokaus. Valmista tuli. Olen tyytyväinen. Valkoista mekkoa odotellessa :)
Malli on kirjasta The Haapsalu Shawl, Silvia Pattern. Reunapitsiä sovelsin itse hiukan, lisäsin nyppyjä. Lanka Wetterhoffin Silvia. Kuningatarlinjalla.

Sirwenin seikkailut

Rakas pikkusisareni Aliisa menee naimisiin maailman suloisimman Tapion kanssa parin viikon päästä :) Tästä syystä saimme kokea aivan ainutlaatuisen yhteisen seikkailun Keskimaassa. Tai siis Helsingissä, sekä kaupungissa ja Suomenlinnassa. Teemana oli Taru Sormusten Rouvasta, ja kaasot olivat tehneet uskomattoman työn suunnittelussa, mahtava mahtava päivä!

Minäkin kannoin korteni kekoon, askartelin pikkuisen. Pääroolissa olleelle siskolle "Sirwenille" löytyi ystävän kaapista täsmälleen oikeankokoinen haltiapuku, hääpukunakin toiminut. Minä tein viitan, tai oikeammin tuunasin aiemmin omiin häihini kaasoa varten ompelemaani viittaan Robistadianuksen käytöstä poistetusta päiväpeitosta vuoren. Tuuli puhalteli idästä toistakymmentä metriä sekunnissa, joten viitasta oli iloa. Nuolikotelon värkkäsin samasta päiväpeitosta sekä armeijan poistoreppunauhasta, nuolet pajusta. Sirwen itse sai tehtäväkseen rakentaa aseen katajakepistä ja diabolo-narusta... Ja ei kun avioliiton örkkejä tuhoamaan :)

Menihän se sitten vähän laajemmaksi tuo askartelu kun halusin ulkoisesta habituksestani huolimatta olla haltija enkä kääpiö :) Itsellenikin oli viitta valmiina, omiin häihin varuiksi tehty, nyt toisella päiväpeitolla vuorasin. Mekkoakin tuossa hiukan näkyy: materiaalina vanha villasekoiteverho (joka sekä kutitti että purkautui), läpikuultava kultainen jouluverho (josta täytyy tehdä tyttärillekin mekkoja) sekä vuoriksi vanha valkoinen lakana. Sirwen tuossa itselleen ratsua taikoo.

Herätimme iloisia katseita, koko joukko. Mukana oli niin hilpeä joukko haltioita ja hobitteja. Yksi hobitti jopa ompeli itselleen karvaiset jalat :) Täydellisen mieliinpainuva päivä, kaiken värkkäyksen ja väkerryksen arvoinen!!!!!!!!!!!!!